Skip to main content

Ammattilaiselle

Mikä on Ravitsemusnavigaattori?​

Ravitsemusnavigaattori on maksuton tutkimukseen perustuva verkkotyökalu aikuisen ruokavalion laadun arviointiin. Arvio perustuu Ruokavalioindeksiin, jonka luotettavuus on tieteellisesti arvioitu. Työkalu antaa yleisen palautteen ruokavalion vahvuuksista ja kehityskohteista verrattuna ravitsemussuosituksiin.

Ravitsemusnavigaattori sopii käytettäväksi itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Itsenäinen täyttäminen kestää noin 10–15 minuuttia. Hyödynnä sitä ruokavalion laadun arvioinnin, seurannan ja kirjaamisen tukena.

Pikaohje käyttöön​

Näin käytät Ravitsemusnavigaattoria ammattilaisena.

1. Ennen vastaanottoa / vastaanotolla​

  • Pyydä asiakasta täyttämään Ravitsemusnavigaattori osoitteessa https://ravitsemusnavigaattori.fi
  • Varaa aikaa täyttöön noin 10–15 minuuttia
  • Muistuta asiakasta ottamaan palautteen henkilökohtainen koodi talteen ja luovuttamaan se sinulle päästäksesi näkemään tulokset. Asiakas päättää itse koodinsa luovuttamisesta ammattilaiselle.

2. Vastaanotolla​

  • Syötä koodi kohtaan ”Hae palautteesi”.
  • Tarkastelkaa tuloksia yhdessä.
  • Kirjaa pistetulos ruokavalion laadusta (pisteet 0–100) ja halutessa sen osa-alueista esimerkiksi potilastietojärjestelmään.

3. Ohjaa ja seuraa​

  • Selvitä asiakkaan omat huomiot ruokavaliosta. Anna myönteistä palautetta.
  • Selvitä asiakaslähtöisesti, mihin hän haluaa muutosta ja mitä hän on valmis muuttamaan.
  • Asettakaa 1–3 pientä muutoskohdetta.
  • Suunnitelkaa ja kirjatkaa konkreettiset toimenpiteet.
  • Ohjaa https://ravitsemuspolku.fi -sivustolle lisätuen äärelle.
  • Seurannassa pyydä asiakasta täyttämään Ravitsemusnavigaattori uudelleen esimerkiksi 3–6 kuukauden kuluttua. Kirjaa tulokset.
Vinkki

Ravitsemusnavigaattorin tulosten koodista voi ottaa kuvan älypuhelimella tai kuvakaappauksen koodin säilyttämiseksi. Palautteen voi myös tallentaa pdf:na.

Kenelle sopii?​

  • Aikuisille noin 18–74-vuotiaille, jotka haluavat tarkastella ruokailutottumuksiaan yleisellä tasolla
  • suomalaiseen ruokakulttuuriin
  • henkilölle, jolla voi olla lihavuutta tai kroonisten elintapasairauksien riskitekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta tai kohonneet veren kolesteroliarvot
  • henkilölle, joka on saattanut sairastua jo aikaisemmin krooniseen sairauteen, kuten sydän- ja verisuonitautiin tai tyypin 2 diabetekseen.

Näissä tapauksissa Ravitsemusnavigaattori ei välttämättä suoraan sovellu:

  • henkilöllä on ruoka-aineallergioita, erityisruokavalioita tai sairauksia, jotka vaikuttavat merkittävästi ruoan käyttöön ja ravintoaineiden imeytymiseen
  • henkilö on alle 18-vuotias tai yli 75-vuotias, raskaana tai imettää
  • henkilö sairastaa tai on aikaisemmin sairastanut syömishäiriötä
  • henkilöllä on heikot tietotekniset tai kognitiiviset taidot.

Mihin voi hyödyntää?​

Ravitsemusnavigaattorin avulla voit selvittää asiakkaasi tavanomaisia ruokailutottumuksia helposti ja nopeasti. Työkalu on erityisen hyödyllinen ravitsemusohjauksen tilanteissa, joissa halutaan kartoittaa asiakkaan ruokavalion laadun nykytila, tukea pystyvyyttä ruokavaliomuutokseen, asettaa konkreettisia muutostavoitteita ja tarjota väline omaseurantaan.

Työkalua voi hyödyntää erityisesti:

  • Itsehoidollisena välineenä ruokavaliomuutoksen tukena
  • Ravitsemus- ja elintapaohjauksen työkaluna
  • Asiakkaan ruokavalion laadulliseen arviointiin ja seurantaan
  • Asiakkaan ruokavalion vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistamisessa
  • Ohjauksen vaikuttavuuden arvioinnin välineenä
  • Ruokavalion rakenteellisen kirjaamisen ja tutkimuksen tukena
  • Ravitsemushoitosuositusten (2023) ja ravitsemussuositusten (2024) mukaiseen ruokavalion yleiseen arviointiin.
Vinkki

Linkki Ravitsemusnavigaattoriin ja ohjeistus sen käyttöön voidaan liittää osaksi organisaation palvelupolkua. Ota tarvittaessa meihin yhteyttä.

Ei korvaa ammattilaista​

Ravitsemusnavigaattori ei ole lääkinnällinen työkalu, eikä sitä ole tarkoitettu sairauksien ehkäisyyn, hoitoon tai diagnosointiin. Ravitsemusnavigaattori pohjautuu yleisiin kansallisiin aikuisten ravitsemussuosituksiin, eikä huomioi mahdollisia yksilöllisiä syömiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten erityisruokavalioita, sairauksia tai energian tarvetta.

Se ei myöskään korvaa terveydenhuollon ammattilaisen ohjausta, arviota tai ohjeita. Ammattilaisen on aina huomioitava asiakkaan tausta ja yksilölliset ravitsemukselliset tarpeet ja toteutettava siihen liittyvä ohjaus ja hoito. Emme myöskään takaa, että palvelun tiedot ovat virheettömiä.

Mitä Ravitsemusnavigaattori sisältää?​

Ravitsemusnavigaattori koostuu kolmesta osasta:

  • Ruoankäyttökysely: 48 kysymystä, joilla arvioidaan ravitsemussuositusten kannalta keskeisten elintarvikeryhmien tavanomaista käyttöä (kesto noin 10-15 min).
  • Ruokavalioindeksi: tieteellisesti validoitu mittari, joka arvioi asteikolla 0–100 ruokavalion kokonaislaadun ja sen osa-alueet ja miten hyvin ruokavalinnat vastaavat suomalaisia ravitsemussuosituksia yleisellä tasolla.
  • Palaute: selkeä, visuaalinen ja sanallinen yhteenveto ruokavalion vahvuuksista ja kehityskohteista tukemaan oman tilanteen hahmottamista.

Lisäksi palvelu ohjaa lisätuen ja käytännön vinkkien äärelle Ravitsemuspolku.fi -palveluun.

Lisätietoa ruoankäyttökyselystä​

Lisätietoa ruoankäyttökyselystä

Ravitsemusnavigaattorin sisältämä 48 kohdan ruoankäyttökysely pohjautuu D2D-ruoankäyttökyselyyn, jolla arvioidaan henkilön tavanomaisia ruokailutottumuksia (Hemiö ym. 2014). Se mittaa terveyden kannalta keskeisten elintarvikeryhmien käyttöä:

  • Päivittäiset ateriat
  • Pääruokalajit ja pikaruoka
  • Hedelmät, marjat ja kasvikset
  • Palkokasvit
  • Viljavalmisteet ja -lisukkeet
  • Peruna
  • Ruoanlaittorasvat, salaatinkastike, rasvalevite
  • Pähkinät ja siemenet
  • Maitovalmisteet ja kasvipohjaiset vaihtoehdot
  • Lihavalmisteet
  • Makeat napostelutuotteet
  • Kahvi, tee ja vesi
  • Sokeripitoiset juomat
  • Alkoholijuomat

Ruoankäyttökyselyä on päivitetty muun muassa elintarvike-esimerkkien ja valikoiman osalta sekä muokattu kyselyä käyttäjäystävällisemmäksi käyttäjätestausten avulla.

Lisätietoa Ruokavalioindeksistä​

Lisätietoa Ruokavalioindeksistä

Ravitsemusnavigaattori arvioi ruokavalion yleislaadun suhteessa ravitsemussuosituksiin Ruokavalioindeksillä. Ruokavalioindeksin kokonaispistemäärä vaihtelee välillä 0–100, ja mitä korkeammat pisteet ovat, sitä paremmin ruokavalinnat vastaavat suomalaisia ravitsemussuosituksia. Ravitsemussuositukset toimivat pohjana terveyttä edistävälle, painonhallintaa tukevalle, kroonisia sairauksia ehkäisevälle sekä ympäristön kannalta kestävälle ruokavaliolle.

Ruokavalioindeksi arvioi myös erikseen ruokavalion seitsemää eri osa-aluetta. Osa-alueet on pisteytetty ja painotettu ruokavalion kokonaisuuden mukaan seuraavasti:

Ruokavalioindeksin osa-alueiden pisteytys:

  • Ateriarytmi 10 / 100 pistettä
  • Hedelmät ja kasvikset 20 / 100 pistettä
  • Viljavalmisteet 20 / 100 pistettä
  • Rasvan laatu 15 / 100 pistettä
  • Kasvis-, kala- ja liharuoka 10 / 100 pistettä
  • Maitovalmisteet 10 / 100 pistettä
  • Naposteltavat ja energiapitoiset juomat 15 / 100 pistettä.

Ruokavalioindeksin luotettavuus on tieteellisesti vertaisarvioitu (Lindström ym. 2021). Sen kehittämiseen osallistuivat useat ravitsemusasiantuntijat ja organisaatiot, kuten Dehkon 2D -hankkeen konsortio, Tampereen yliopistollinen sairaala, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Itä-Suomen yliopisto ja Stop Diabetes -hanke.

Ruokavalioindeksin hallinnoinnista ja tieteellisestä kehittämisestä vastaa THL ja yhteyshenkilönä toimii Jaana Lindström (THL).

Lisätietoa palautteesta​

Lisätietoa palautteesta

Ravitsemusnavigaattorin palaute on ravitsemusasiantuntijoiden laatimaa ja pohjautuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Sen tavoitteena on havainnollistaa ruokavalion vahvuuksia ja tarjota tukea muutostarpeiden tunnistamiseen.

Palaute sisältää:

  • Ruokavalioindeksin kokonaispisteet ja seitsemän osa-aluetta värikoodattuna
  • Lyhyen sanallisen palautteen ja suositellut valinnat
  • Käyttäjän omat vastaukset ruoankäyttökyselyyn.

Tulosten tulkinta:

  • Vihreä = ruokavalio lähellä suositeltavaa, punainen = muutostarpeita enemmän.
  • Sanallinen palaute tukee värien tulkintaa ja ohjaa kohti käytännön ratkaisuja.
  • Ammattilaisen roolina on nostaa esiin myönteiset asiat ja auttaa asiakasta löytämään pieniä, omaan arkeen sopivia muutoksia. Täysiä pisteitä ei tarvitse tavoitella.

Hyödyt ammattilaiselle:

  • Mahdollisuus kirjata Ruokavalioindeksin kokonaispiste seurantaa varten potilastietojärjestelmään.
  • Tuloksia voi hyödyntää yhdessä Ravitsemuspolku.fi-palvelun vinkkien kanssa ja palvelun Muutospolku-osiossa.
  • Tarvittaessa tuloksia voi tarkentaa myös yksittäisten kysymysten tasolle.

Ravitsemuspolku ammattilaisen tukena​

Ravitsemuspolku.fi tarjoaa käytännönläheistä, tutkittuun tietoon perustuvaa materiaalia ruokavaliomuutoksen tueksi. Sivustolta löytyy ruokavalion teemoittain vinkkejä, tehtäviä ja työkaluja, jotka auttavat asiakasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja tekemään pieniä, konkreettisia muutoksia arkeen.

Ammattilaiselle hyödyllistä:

  • Voit ohjata asiakasta Ravitsemuspolun sisältöihin tukemaan ohjauksen aikana sovittuja tavoitteita.
  • Tehtävät ja vinkit soveltuvat sekä yksilö- että ryhmäohjaukseen.
  • Muutospolku-osiosta löytyy lomake, johon asiakas voi kirjata omat tavoitteensa ja seurata edistymistään.

Ravitsemuspolku täydentää Ravitsemusnavigaattorin palautetta tarjoamalla käytännön välineitä muutosten toteuttamiseen ja ylläpitämiseen.

Tutkimus taustalla​

Ravitsemusnavigaattori perustuu pitkäjänteiseen tutkimustyöhön. Sen taustalla oleva Ruokavalioindeksi on kehitetty ja validoitu kansallisissa tutkimushankkeissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimana sekä useiden asiantuntijatahojen kanssa. Ravitsemusnavigaattorin ja Ravitsemuspolun kehitystyö on kuvattu tieteellisessä julkaisussa. (Järvelä-Reijonen ym. 2025).

Mitä tutkimus kertoo?​

Tutkimustulokset osoittavat, että korkeammat Ruokavalioindeksin pisteet ovat yhteydessä myönteisiin terveyden tekijöihin, kuten pienempään painoindeksiin ja vyötärönympärykseen sekä matalampiin glukoosi- ja rasva-arvoihin (Lindström ym. 2021).

Jokainen 10 pisteen parannus Ruokavalioindeksissä liittyy suotuisiin muutoksiin glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnassa, myös ilman painon muutosta (Lindström ym. 2021). Lisäksi korkeammat pisteet liittyvät suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen ja parempaan syömisen taitoon, eli myönteiseen ja joustavaan suhtautumiseen ruokaa ja syömistä kohtaan (Aittola ym. 2023).

Käytännön vaikutuksia​

Käytännön ohjauksessa, kuten Stop Diabetes -elintapainterventiossa, jossa tarjottiin ryhmämuotoista elintapaohjausta ja digisovelluksen käyttöä, Ruokavalioindeksi parani noin 5 % vuoden aikana samalla kuin vyötärönympärys pieneni (Lakka ym. 2021).

Kehitystyö ja tutkimus jatkuu​

Ravitsemusnavigaattoria pilotoidaan parhaillaan Kuopiossa liikuntaneuvonnassa ja työterveyshuollossa osana Pohjois-Savon alueellista FOODNUTRI-hanketta (2024-2026). Lisäksi työkalun hyödyllisyyttä ja vaikuttavuutta tutkitaan ja työkalua jalkautetaan Joint Action on Cardiovascular Diseases and Diabetes (JACARDI) -hankkeessa, jonka osarahoittaa EU Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Diabetesliiton yhteistyönä.

Lähteet​

  • Ravitsemuspolku. https://ravitsemuspolku.fi
  • Järvelä-Reijonen E, Aittola K, Honkanen J ym. The development of public online services for assessing diet quality, having automated feedback, and getting support for dietary changes: the Finnish Nutrition Navigator and the Finnish Nutrition Path (Ravitsemusnavigaattori and Ravitsemuspolku). Finnish Journal of EHealth and EWelfare 2025;17(1):84–100. https://doi.org/10.23996/fjhw.153303
  • Aittola K, Karhunen L, Tilles-Tirkkonen T ym. Higher Healthy Diet Index associates with better eating competence and lower adiposity in two adult cohorts in Finland. Abstract in the International Society of Behavioral Nutrition and Physical Activity (ISBNPA) conference, 2023, Uppsala, Sweden.
  • Hemiö K, Pölönen A, Ahonen K ym. A simple tool for diet evaluation in primary health care: validation of a 16-item food intake questionnaire. Int J Environ Res Public Health 20144;11(3):2683-97.
  • Lakka T, Aittola K, Järvelä-Reijonen E ym. Real-world effectiveness of digital and group-based lifestyle interventions as compared with usual care to reduce type 2 diabetes risk – A stop diabetes pragmatic randomised trial. Lancet Reg Health Eur 2023;24:100527.
  • Lindström J, Aittola K, Pölönen A ym. Formation and Validation of the Healthy Diet Index (HDI) for Evaluation of Diet Quality in Healthcare. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021;18(5):2362.
  • Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ravitsemushoitosuositus. Ohjaus 3/2023. Saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/146233
  • VRN Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Helsinki 2018.